Suomessa todetaan vuosittain noin 60 uutta sylkirauhassyöpää, joista noin kolmannes on adenokystistä syöpätyyppiä (ACC). Karoliina Hirvonen selvitti väitöskirjassaan tekijöitä, jotka vaikuttavat ACC-potilaiden ennusteeseen sekä sylkirauhassyöpäpotilaiden riskiä sairastua uuteen syöpään.
Seurannassa todettiin, että niistä adenokystistä sylkirauhassyöpää sairastavista potilaista, joilla ACC oli suurissa sylkirauhasissa, oli elossa 54 prosenttia 10 vuotta taudin hoitamisen jälkeen ja 42 prosenttia niistä, joilla se oli pienissä sylkirauhasissa. Yksi ennustetta merkittävästi huonontava tekijä oli seuranta-aikana ilmaantuneet kaukoetäpesäkkeet, tavallisimmin keuhkoissa.
Suurten sylkirauhasten syövässä kaukoetäpesäkkeitä todettiin puolella potilaista ja pienten sylkirauhasten syövässä kolmanneksella potilaista. Lähes kaikki kaukoetäpesäkkeet ilmaantuivat kymmenen vuoden sisällä hoidosta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että sekä ACC-potilaiden että muiden sylkirauhassyöpäpotilaiden todennäköisyys sairastua uuteen syöpään oli suurempi kuin normaaliväestön riski sairastua ensimmäiseen syöpään.
– Tämän vuoksi on suositeltavaa seurata ACC-potilaita vähintään 10 vuotta syövän hoitamisesta, Karoliina Hirvonen korostaa.
Tutkimuksessa käytettiin Helsingin yliopistollisessa sairaalassa hoidettujen ACC-potilaiden sairauskertomustietoja sekä kasvainnäytteitä vuodesta 1974 vuoteen 2014. Ajanjaksolla oli 54 suurten ja 68 pienten sylkirauhasten ACC-potilasta. Toisen syövän esiintyminen selvitettiin Suomen Syöpärekisterin tilastoista vuosilta 1953-2014. Tällä aikavälillä uuteen syöpään sairastui 222 potilasta 1727 sylkirauhassyöpäpotilaasta.
Karoliina Hirvonen väittelee lääketieteen tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1.12.2017. Hän on saanut työhönsä Syöpäsäätiöltä väitöskirja-apurahan.